TASEEN LIITETIEDOT

11. Liikearvo
20152014
Hankintameno 1.1.75,478,0
Muuntoerot0,7-1,9
Lisäykset (yritysostot)2,10,8
Vähennykset--0,3
Poistot ja arvonalentumiset--1,2
Kirjanpitoarvo 31.12.78,275,4
Liikearvon arvonalentuminen liittyy vuonna 2014 myytyyn konserniyhtiöön.
Liikearvojen kohdistus
Kaikki konsernin liikearvon kirjaamiseen johtaneet hankinnat ovat kohdistuneet yksittäisen rahavirtaa tuottavan yksikön nettovarojen hankintaan tai liiketoiminnan hankintaan, ja liikearvo on hankintakohtaisesti kohdistettu kyseiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Liikearvoa on kohdistettu yhteensä neljälle eri rahavirtaa tuottavalle yksikölle.
Liikearvojen erittely20152014
Suomi19,817,7
Ruotsi32,631,9
Tanska3,63,6
Baltia22,222,2
Yhteensä78,275,4
Arvonalentumistestaus
Yhtiö laatii arvonalennustestauslaskelmat vuosittain. Keskeisiä oletuksia laskelmissa ovat liiketoiminnan kasvunäkymät, kustannuskehitys ja käytetty diskonttokorko.
Johto tarkastelee liiketoiminnan tuloksia liiketoimintakohtaisesti ja on tunnistanut Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Baltian maat pääliiketoiminnoiksi. Johto seuraa liikearvoa liiketoimintasegmenttien tasolla.
Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu arvonalentumistestauksessa käyttöarvolaskelmiin. Laskelmissa käytetyt rahavirta-arviot perustuvat johdon ja hallituksen hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Suunnitelmat perustuvat maltilliseen ja varovaiseen liikevaihdon kasvuun oletuksella, että konserni saavuttaa ennustejaksolla neljän prosentin liikevoittotason. Ennustejakson jälkeinen rahavirta on ekstrapoloitu käyttäen varovaista kasvukerrointa (1,0 prosenttia). Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kasvukertoimet ennustejakson jälkeiselle ajalle eivät ylitä rahavirtaa tuottavien yksiköiden pitkäaikaista historiallista kasvua.
Korkokanta on määritelty oman ja vieraan pääoman painotettuna keskikustannuksena (WACC). Korkokannan laskenta perustuu samalla alalla toimivien yhtiöiden (verrokkiryhmä) markkinatietoon. Lisäksi laskennassa on huomioitu markkina-aluekohtaiset riskit. Käytetyt korkokannat ovat Suomessa 5,2 (5,6) prosenttia, Ruotsissa 5,1 (6,0) prosenttia, Tanskassa 5,3 (5,7) prosenttia ja Baltiassa 5,5 (6,5) prosenttia. WACC-korot muuttuivat edelliseen vuoteen verrattuna pääasiassa riskittömän koron laskun vuoksi.
Kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön herkkyys arvon alentumiselle testataan sekä diskonttauskorkoa että kannattavuuden kehitystä kuvaavaa kasvutekijää muuttamalla. Mahdollinen kohtuullinen muutos korkokannoissa tai kannattavuuden kehitystä kuvaavassa kasvutekijässä ei tehtyjen herkkyysanalyysien perusteella johtaisi minkään rahavirtaa tuottavan yksikön arvon alentumiseen.
Muissa tekijöissä johdon käsityksen mukaan käytettyjen oletusten kohtuulliset muutokset eivät johda arvonalentumisiin minkään rahavirtaa tuottavan yksikön liikearvoissa. Äkilliset ja muut kuin jokseenkin mahdolliset muutokset rahavirtaa tuottavien yksiköiden toimintaympäristössä voivat johtaa pääomakustannusten kasvamiseen tai tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavalle yksikölle joudutaan arvioimaan selkeästi alhaisemmat rahavirrat. Tällaisessa tilanteessa arvonalenemistappioiden kirjaaminen on todennäköistä.
Suoritettujen vuosittaisten arvonalennustestien perusteella ei ole tehty arvonalennuksia vuosina 2015 ja 2014.